En ole tottunut heräämään seitsemältä, mutta tänämaanantaina on myyty päivystysvuoro ja päätän mennä ajoissa toimistolle joka tapauksessa. Aamupalaveri menee kuin unessa. Juuri kun pää alkaa jotenkuten toimia yhdentoista kieppeillä, niin kouluterveydenhoitaja soittaa, että joku idiootti on ottanut poikaani päästä kiinni ja hakannut toistuvasti pienokaiseni päätä jäätä vasten. Pojalla ei isompaa vaaraa, mutta lähden heti lounaan jälkeen hakemaan lapsen koulusta.
Harmittaa, kun en pysty suojelemaan kumpaakaan lastani maailman pahalta. Onneksi ei käynyt pojalle pahemmin, vain huuli aukesi ja poskessa pieni ruhje. Puhumme paljon kotona ja ostamme herkkuja. Ehkä tämä tästä.
Nyt silmiä särkee. Tarvitsen unta.
@admin Se on kamalaa, kun ei voi taata lapselleen täysin turvallista ympäristöä. Vaikka (onneksi) pahemmin ei käynytkään, jo tieto siitä että olisi voinut käydä ja että tällaista voi käydä toistekin,on hirvittävää. Mitään sitä ei toivoisi enemmän, kuin lapsille turvallista ympäristöä (niin omille kuin muidenkin).