On kummallista olla kotona, kun lapset eivät ole kotona. En muista milloin viimeksi olisi ollut lapsivapaa viikonloppu. Tuntuu äärimmäisen oudolta. Nyt pitää osata nauttia hetkestä. Veera koittaa muistuttaa, että keskity tähän hetkeen. Ei pidemmälle. Ei huomiseen. Vaan siihen mitä on nyt. Oma rauha. Hiljaisuus.
Manu oli hieman surullinen bussille saattaessa. Tulee kuulemma kova ikävä. Niin minullekin. Mutta suru pois, sunnuntaina nähdään.
Kanansiivet fryeriin ja henkilökohtainen chill mode päälle. Nyt ei tarvitse hetkeen miettiä mitään. Päivän kofeiiniannos on jäänyt väliin, joten se ensin alta pois, ettei iske migreeni. Sitten ruokailua ja kenties tämän jälkeen videopelien maailmaan. Tulevaisuus saa odottaa.
Hengitä.
Ole.
Relaa.
Keskustelu
Ei vielä kommentteja
Kukaan ei ole vielä sanonut mitään. Aloita keskustelu Mastodonissa tai siellä, missä kirjoitus on jaettu.
Osallistu keskusteluun
Keskustelu käydään somessa. Julkiset kommentit Blueskysta, Threadsista ja Mastodonista tuodaan tämän artikkelin kylkeen automaattisesti. Voit vastata kirjoitukseen suoraan omalta Mastodon-tililtäsi tai miltä tahansa fediversumin palvelimelta:
Haku löytää kirjoituksen, ja voit vastata siihen kuten mihin tahansa julkaisuun.
@[email protected]
Kun kirjoitus jaetaan Mastodonissa, Blueskyssa tai Threadsissa, jakoon tulleet vastaukset ja lainaukset kopioituvat tänne viestiketjuineen. Keskustelu näkyy täällä yleensä vartin sisällä.