Avainsana: lapsuus
-
Yksinäisyydestä ja sen seurauksista – ihmisiä ympärillä ja hyvä mielenterveys taattu?
Tuossa mean bloggausta lukiessani rupesin miettimään omaa kulunutta elämääni. Bussissa istuessa hyvin usein vajoaa omien mietteiden syöveriin, mutta hyvin harvoin niitä tajuaa alkaa kirjoittamaan ylös. Tänään tajusin. Yksinolo on myrkkyä lapsuudelle. Se heikentää lapsen ja vanhemman emotionaalisia siteitä. Yksinolo aiheuttaa yksinäisyyden tunnetta, tyytymättömyyttä ja surullisuutta. Myös liika kavereiden kanssaolo aiheuttaa samoja oireita. Lapsen tärkeimmät ihmiset ovat omat vanhemmat. Yksinolo on…
-
Oljenkorsia tehokkaaseen työskentelyyn Internetissä
Tietokoneisiin liittyvät työt olivat melko ”fyysisiä” vielä jo 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa, jolloin Internet ei ollut vielä yleistynyt. Muistan pojankloppina käyneeni milloin kenenkin naapurin ja tuttavan konetta korjailemassa. Sitten netti yleistyi, eikä enää tarvinnut odottaa suupalttia vaimoa, äitiä, tai tyttöystävää lankapuhelimen vieressä, jotta puhelinlangan vapauduttua pääsisi yhdistämään Internetiin. Internet on tulevaisuuden työpaikka. Netti tuli kotiimme jäädäkseen hyvissä ajoin 90-luvulla, jolloin…
-
Isä on tärkeä
Päiväsaika meni pitkälti nukkuessa, apinatytön kanssa leikkiessä ja häntä vahtiessa ja elokuvaa katsellessa, joten isänpäivän kuulumiset jäivät tällä kertaa todellakin viime tippaan. Tätä kirjoitusta julkaistaessa päivä on jo vaihtunut, mutta eipähän tuo haittaa. Ehdin tekemään omia lempiasioita yleensä juuri öisin… hail vampirism. Isään ja isyyteen liittyviä juttuja olenkin kirjoitellut jo melko paljon aiemminkin, mutta isänpäivänä on tapana muistaa omia isiä…
-
Myös isäni bloggaa
Et varmaankaan tiennyt että myös isäni bloggaa. Isälläni on hyvin paljon samanlaisia mielipiteitä kuin minulla. Mielipiteet menevät lähes poikkeuksetta yksiin niin monessa asiassa. Taannoin suhteeni isään hieman rakoili, mutta nykyään tulemme niin hyvin juttuun että sitä saa välillä oikein ihmetellä. Kuitenkin tietokoneet ovat tavallaan aina olleet se yhteinen tekijä minun ja isäni välillä, silloinkin kun ei paljon puheväleissä oltu. Muistan…