Ei nyt inspaisi

Olen juuri menossa nukkumaan tiistaisen lokikirjakirjoituksen jälkeen, kun palvelinhälytykset pärähtävät päälle. Tämäkin vielä. Päivitän tilanteen puolen yön jälkeen ja pääsen unille vasta puoli yhden aikoihin. Jostain syystä tulee sairaan kylmä. Joudun pukemaan pyjamat päälle. Olen ilmeisesti syönyt huonosti, mutta viima käy, eikä termostaatit ole vielä päällä.

Torkutan ja herään vasta kahdeksan kieppeillä. En meinaa saada silmiä auki. Aamulenkille ei ole nyt asiaa. Syön hitaasti aamupalan, otan kahvia ja aloitan etätyöt. Päivä ei oikein lähde käyntiin, mutta saan aika paljon silti aikaan. Lisää kahvia. Enää ei ole pysynyt yhdessä kupissa aamu. Maksimi on kuitenkin kaksi kofeiinillista kuppia per päivä.

Iltapäivällä käyn juoksemassa vauhtikestävyyslenkin. Viisi kilometriä saa riittää tänään. Veli tulee vastaan, hän juoksee lujaa. Harmittelen kotona, että aika on vain 27 minuuttia 22 sekuntia, mutta ei se ole kuin 55 sekuntia hitaampi ennätysajastani, joka on 26 minuuttia, 27 sekuntia.

Perjantain Valon Kymppi ei oikeastaan kiinnosta yhtään, mutta aion silti lähteä. Ahdistaa ajatus siitä, että ympärillä on ihmisiä, muita juoksijoita ja katsojia. Miksi pitikin osallistua?

Ahdistus on tänään huipussaan. En jaksaisi huomista maalaushommaa, vaikka ei tarvitse edes itse maalata. Jotenkin nyt stressaa kaikki. Sentään sähkölasku on pieni, vain 52,06 €. Kannatti ehtiä kilpailuttaa, 0.1329 €/kWh 24 kuukaudeksi hivelee mieltä.

Noh. Näillä mennään. Yritän tyynnyttää mieleni jotenkin.