On hämmentävää, miten ahdistus on joskus ohikiitävä hetki, mutta joskus jää päiväkausiksi kytemään. Herätessä olo on vielä mitä mainioin, mutta puhelinta vilkaistaessa ahdistus puskee pintaan. Ennen hyökyaaltoa Twitterissä osuu silmään mukavanoloinen video, jossa on väritettyä videokuvaa vuoden 1939 Joensuusta. Jaankin pari ajatusta Niinivirran kanssa siitä, miten kiehtoo ajatus laitteettomasta, seesteisestä elämästä, vaikka olenkin teknologiaihminen.
Twitter ei minua ahdista, päinvastoin, se on enemmänkin minulle pakopaikka omaan ahdistusvapaaseen kuplaani. Olen tehnyt siitä itselleni viihtyisän.
Tänään on lepopäivä. Sunnuntaipäivässäni ei ole juurikaan suunnitelmallisuutta tällä kertaa. Aion koodata ja pelata. Toisin sanoin, enimmäkseen koneella istumista. Siitä minä nautin.
Keskustelu
Ei vielä kommentteja
Kukaan ei ole vielä sanonut mitään. Aloita keskustelu Mastodonissa tai siellä, missä kirjoitus on jaettu.
Osallistu keskusteluun
Keskustelu käydään somessa. Julkiset kommentit Blueskysta, Threadsista ja Mastodonista tuodaan tämän artikkelin kylkeen automaattisesti. Voit vastata kirjoitukseen suoraan omalta Mastodon-tililtäsi tai miltä tahansa fediversumin palvelimelta:
Haku löytää kirjoituksen, ja voit vastata siihen kuten mihin tahansa julkaisuun.
@[email protected]
Kun kirjoitus jaetaan Mastodonissa, Blueskyssa tai Threadsissa, jakoon tulleet vastaukset ja lainaukset kopioituvat tänne viestiketjuineen. Keskustelu näkyy täällä yleensä vartin sisällä.