Lokikirja

Lauantai palvelee hyvin, vaikka sää on hirveä. Vettä ja räntää sataa naamaan. Käymme äitini kanssa illastamassa, sillä hän täyttää 60v. Onnea vielä kerran ihana äiti, olet ihan paras äiti maailmassa.

Illalla huomaan, että Mastodon-palvelimeni tietokantadumppi on niin iso, että sen paikalliseen ympäristöön importtaamisessa menee ikä ja terveys. Omituista, vaikka tietokoneeni pitäisi olla tehokas ja NVME-kiintolevytila on nopeaa. En jaksa debugata ja optimoida enempää, joten jätän yöksi importtamaan. Koodailu lykkääntyy siis vasta sunnuntaille.

Perjantai etänä kotona. Mukava tunnelma. Pystyn enimmäkseen säilyttämään keskittymiskykyni. Päivä sisältää tänäänkin onnistumisia.

Huolet alkavat väistymään viikonlopun lähentyessä. Kasa tehtäviä hoidettu, pääsen lopettamaan työt ajoissa ja on vielä suklaatakin. Pieni melankolisuus ja väsymys näkyy miehestä, mutta jos vaikka illan pelaisi jotain. Kyllä tämä tästä.

PS. Tänään on Black Fr… siis Älä osta mitään -päivä. Älä osta mitään.

• 9:00: Lotan kanssa kävely koululle
• 10:00: Terapia
• 12:00: Lounas
• 13:00: Palaveri
• 14:00: Palaveri
• 15:00: Kouluttaminen
• 16:00: Tehtäviä
• 18:00: Päivällinen
• 19:00: 10 kilometrin juoksulenkki matolla

Melko vilkas päivä. Väsymys on vakio. Kaikki mittarit näyttävät siltä, että kuormitusta on.

Terapiassa tehdään mielikuvaharjoitus ja minun pitäisi kirjoittaa kirje sisäiselle lapselleni. Hankalaa, kun pää leikkaa tyhjää.

Musta marraskuu vetää usein mielen matalaksi. Tänään mieliala on jostain syystä kuitenkin pysynyt tasaisen hyvänä.

Ajatuksia olisi paljonkin, mutta juuri nyt niitä ei jaksa kirjoittaa ylös. Melatoniinia kropassa. On aika levätä.

Ilta tähän tyyliin:

Olen iloinen siitä, että saan tehdä merkityksellistä työtä. Onnea finlandiapalkinnot.fi-voittajille.

Tiistai on merkillinen. Tavallaan olen nukkunut riittävästi, mutta palautuminen on silti surkeaa. Etäpäivä, mutta tuntuu raskaalta.

Kesken palaverin alkaa jomottamaan päätä. Ei kai taas. Palaverin jälkeen migreeni on tulilla. Vanne pään ympärillä kiristyy. Mistä hitosta nämä tihentyneet kohtaukset johtuvat? Tiedän, että nyt on kroppa koetuksella, mutta pitääkö päätä alkaa heti poraamaan porakoneella, jos vähänkin nukkuu huonosti?

Pohdin, miten paljon osuutta asiaan on esimerkiksi kofeiinilla. Kahvista en silti aio luopua.

Työpäivä menee puihin, koska joudun menemään pökertymään pimeään huoneeseen. Onneksi olen päättänyt ottaa etäpäivän tänään. Havahdun maailmaan ilta-kuuden jälkeen. Mikä maa, mikä valuutta, kysyn.

Pökkelö olo. Uni ei tule uniaikaan. Illan leffailta on mukavaa vaihtelua.

Elämä ei ihan tunnu hymyilevän juuri nyt. Lotalle sanonkin, että en jaksaisi, ellen uskoisi hyvään. Kyllä hyvä lopulta voittaa pahan. Sen verran paljon paskaa koettu, että ei tämä näihin kaadu. Päivä kerrallaan.