Pakenen ahdistusta töihin tänään, eli työskentelen kellon ympäri. Työt loppuvat 23:50 ja sen jälkeen ryhdyn päivittämään vapaa-ajan serveriäni, vaikka olen edeltävät tunnit asentanut firman uutta palvelinta…
Ystävänpäivän kohokohta on vaimon kanssa sushilounas, mutta muuten on tullut kyllä oltua tehokkaasti oman pään sisällä ja työmaalla, eli tietokoneella. Silmiä särkee ja päätä jomottaa, ahdistus puristaa rinnassa.
Nautin siitä mitä teen, mutta tänään ei ole ollut hyvä olo. Sille on syynsäkin, mutta en jaksa avata enempää. On huono omatunto siitä, että tällaisena päivänä on paska olla.
En jaksa. Tässä on liikaa yhdelle ihmiselle kaikin puolin. Välillä toivoisin, että en olisi niin pakkomielteinen, työnarkomaani, huolehtivainen, erityisherkkä ja että niin moni asia ei riippuisi minusta. Olisi kiva joskus antaa olla, jättää tekemättä, jättää hoitamatta, olla vastaamatta, mutta en pysty siihen. Kestääkö kamelin selkä miten pitkään tätä rääkkiä, se jää nähtäväksi.
Keskustelu
Ei vielä kommentteja
Kukaan ei ole vielä sanonut mitään. Aloita keskustelu Mastodonissa tai siellä, missä kirjoitus on jaettu.
Osallistu keskusteluun
Keskustelu käydään somessa. Julkiset kommentit Blueskysta, Threadsista ja Mastodonista tuodaan tämän artikkelin kylkeen automaattisesti. Voit vastata kirjoitukseen suoraan omalta Mastodon-tililtäsi tai miltä tahansa fediversumin palvelimelta:
Haku löytää kirjoituksen, ja voit vastata siihen kuten mihin tahansa julkaisuun.
@[email protected]
Kun kirjoitus jaetaan Mastodonissa, Blueskyssa tai Threadsissa, jakoon tulleet vastaukset ja lainaukset kopioituvat tänne viestiketjuineen. Keskustelu näkyy täällä yleensä vartin sisällä.