Surkeaa sisällöttömyyttä

Riku pohtii sisällöttömyyttään. Minäkin pohdin sitä valitettavan useasti blogimerkinnöissäni. No, ainakin on jotain, mistä syntyy tekstiä. Pitäähän sitä jotain kirjoittaa säännöllisesti, jotta sivu ei näyttäisi täysin kuolleelta. Oli sisältönä sitten turhaa jauhamista tai vuoden skuuppi.

Ihan hyvä idea. Ainoa huono puoli tuossa on, että sitten kun niitä muistiinpanoja kertyy päivän mittaan, eräänä päivänä ei huvitakaan kirjoittaa blogia ja kaikki sen päivän huomiot ja muistiinpanot menevät hukkaan.

Eilen olin katsomassa Jyp-Jokerit matsia Hippoksen jäähallissa. Huonoa peliä. Todella huonoa. Ensimmäisessä erässä Jokerit teki heti alkuun niin lutkun maalin kuin olla ja voi! Sinuhe Wallinheimo ei ollut hereillä. Loppuerä menikin sitten nysvätessä. Erätauolla joku junioreiden taitoluisteluryhmä teki esityksen. Toisessa erässä Jokerit teki toisen maalin. Loppuerä meni nysvätessä.

Kolmannen erän alussa oli jo pelifiilis menetetty, kun tuntui ettei Jyp saa mitään aikaiseksi. Mutta tulihan se sieltä. Jyp tasoitti kahteen kahteen, jonka jälkeen jokeripelaaja pääsi tekemään melkein tyhjään maaliin, kun jyppiläiset olivat tappelemassa oman päätynsä laidassa. Mutta äkkiäkös Jyp tasoitti pelin kolmeen kolmeen. Mentiin jatko-ajalle, josta ei tullut mitään. Siirryttiin rankkukisaan, jossa Jokerit saivat maalin ja Jyppi ei. Huoh.

Elämä ei ole sentään aivan täysin sisällötöntä. Olen tehnyt leffoja. Polarbearin skeittileffa on tulossa ja sitten ajattelin kuvata päiväni aamuheräämisestä nukkumaanmenoon ja julkaista sen täällä blogissa. Mahtavaa(ko?).